Uutta vastarintamusiikkia.
maanantai 23. tammikuuta 2023
sunnuntai 22. tammikuuta 2023
Sami Antinniemi: Luottamus, kontrolli ja Goldstein
Sami Antinniemi julkaisi uutta materiaalia. Kannattaa katsoa.
"Ohjelma kertoo viimeaikojen tapahtumien kautta siitä, miten propagandan luoma pelko, korruption luoma valhe sekä sananvapauden rajoittamisen luoma tietämättömyys, kallistavat yhteiskuntaa kohti totalitarismin kuilua."
lauantai 21. tammikuuta 2023
Posi Tv Live 18.1.
Tässä on sellainen soturikolmikko, joka on näyttänyt koko kansalle, mitä itsensä likoon laittaminen tarkoittaa. Pakko arvostaa.
perjantai 20. tammikuuta 2023
Klaus ja kapinakellojen kaiku
Mielenkiintoinen uutinen Klaus Schwabista ja World Economic Forumin sisäisestä kapinasta:
![]() |
| https://www.theguardian.com/business/2023/jan/18/mutiny-erupts-among-wef-staff-over-role-of-mr-davos-klaus-schwab |
Uutisessa kerrotaan, miten WEF:n sisällä kuohuu. Klaus Schwab on jo 82-vuotias, joten hän ei oletettavasti pysty olemaan WEF:n johdossa enää kovin kauaa. Nyt hänen alaiset ovat huolestuneita siitä, mitä tapahtuu kun Schwab jättää tehtävänsä. Koska seuraajaa ei ole nimetty, ja koko muu WEF:n johtoporukka on vallasta taistelevia pyrkyreitä, tilanne on melko elokuvamainen. Lapseton kuningas on vanha, ja kaikki tietävät, että tuleva taistelu kruunusta alkaa välittömästi kuninkaan kuoltua. Asia tiivistyy näihin jutun kohtiin:
“There isn’t much of a future for the WEF beyond Klaus not just because there isn’t a clear successor but also because his managing board is such a viper’s nest that senior leadership will be at each other’s throats the moment the old man pops off.”
"In most organisations the next generation of top leadership is faintly visible at the higher levels of management but at the WEF Klaus has surrounded himself with such a group of nobodies at the top that it’s hard to see how any of them could be taken seriously by anyone of consequence inside or outside the organisation."
“Klaus picks his leaders using the same criteria Putin uses to pick deputies for the state duma: loyalty, guile, sex appeal. The quality of people at the top is reflective of the type of people who work for the rest of the organisation.”
Tämä uutinen on hyvin mielenkiintoinen, jos ottaa tarkastelukulmaksi tässä blogissa viime päivinä paljon esillä olleen narsistinäkökulman.
Olin itse aikanaan töissä suuressa kansainvälisessä pörssiyrityksessä, jossa oli tuhansia työntekijöitä. Se oli hyvin silmiä avaava kokemus, koska ne yrityksen palveluksessa vietetyt vuodet antoivat erittäin hyvän näkymän siihen, millaista huumetta valta voi monelle olla.
Kun astuin tuon yrityksen palvelukseen, firmalla meni todella hyvin. Kauppa kävi ja rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista. Ilmapiiri oli rento ja mukava. Oli kaiken maailman hienoja illallisia ja tiimipäiviä. Firma järjesti suuria hulppeita juhlia työntekijöilleen, ja kaikesta näki, että tässä firmassa ei ole pikkurahasta puutetta.
Mutta nämä hyvät vuodet eivät kestäneet ikuisesti, ja lopulta alkoivat huonot ajat. Ilmapiiri kiristyi. Tunnelma muuttui ahdistavaksi, ja työntekijöiden pahoinvointi näkyi kaikkialla. Alkoi valtava YT-neuvottelujen sarja, kun väkeä vähennettiin ja kuluja yritettiin epätoivoisesti leikata. Juhlat eivät olleetkaan enää niin hulppeita kuin ennen, ja kaikki tajusivat, että enää ei edes ollut mitään juhlittavaa. Asiat olivat menossa oikein kunnolla päin persettä.
Tässä murrosvaiheessa ihmisten pimeät puolet alkoivat tulla koko ajan pahemmin ja pahemmin esiin. Olin itse valtahierarkian pohjalla - siis työntekijä jolla ei ollut alaisia - mutta minulla oli melko hyvä näkymä siihen, millaista peliä valtahierarkiassa ylempänä olevat pelasivat. Se oli suoraan kuin Game of Thrones -sarjasta. Brutaalia ja rumaa. Kaikki johtaja-asemassa olevat alkoivat käydä raivoisaa selviytymistaistelua säilyttääkseen valtansa. Jokainen pelkäsi oman asemansa puolesta, kun osastoja ja yksikköjä lakkautettiin oikealta ja vasemmalta.
Tein tässä murrosvaiheessa mielenkiintoisen havainnon. Hyvin monet johtajat, jotka vaikuttivat olevan edes jollain tasolla hyviä johtajia, ottivat ja lähtivät juuri vähän ennen huonojen aikojen alkamista. Yksi toisensa jälkeen he vähin äänin vaihtoivat työpaikkaa, ja jäljelle jäi vain ne kaikkein huonoimmat ja vallanhimoisimmat johtajat, jotka usein tekivät alaistensa elämästä enemmän tai vähemmän helvettiä.
Havaitsin seuraavan kaavan: Hyvät johtajat luovat menestystä. Menestynyt yritys kasvaa. Suuremmaksi kasvanut yritys tarjoaa enemmän johtajapaikkoja, joissa on tarjolla paljon valtaa. Valta vetää puoleensa vallanhimoisia narsisteja. Kasvun edetessä johtajistoon alkaa kerääntyä koko ajan enemmän ja enemmän narsisteja. Narsistit ovat huonoja johtajia. Huonosta johtamisesta seuraa hyvien johtajien turhautuminen. Hyvät johtajat saavat tarpeekseen ja lähtevät yksitellen. Jäljelle jää vain huonoja johtajia. Lopulta huonot johtajat tuhoavat sen menestyksen, jonka hyvät johtajat rakensivat.
Mitä enemmän organisaatiossa on tarjolla valtaa, sitä enemmän se houkuttelee puoleensa vallanhimoisia ihmisiä. On melko ilmeistä, että WEF:n kaltainen organisaatio vetää narsisteja puoleensa kuin paska kärpäsiä. Näin ollen on päivänselvää, että WEF:n sisällä käydään jatkuvasti häikäilemättömien ihmisten valtataisteluja, joissa vain ne kaikkein pahimmat psykopaatit pärjäävät. Tällaisen organisaation on hyvin vaikea menestyä kovin pitkään. Kuten Michael Tsarion on usein sanonut: "Evil has the seeds of its own destruction within itself."
WEF on juuri nyt siinä aiemmin kuvaamassani murrosvaiheessa, jossa pitkään jatkunut menestys päättyy, ja alkaa se huonon johtamisen aiheuttama vääjäämätön alamäki. Tämä on juuri se kohta, kun käärmeet alkavat kunnolla taistella keskenään. WEF on tällä hetkellä valtavan suuren kansainvälisen huomion kohteena - eikä se huomio ole ollenkaan positiivista. Paine kasvaa viikko viikolta, kun ihmiset ympäri maailman alkavat vähitellen tajuta, millainen roisto-organisaatio WEF on, ja millaisissa moraalittomuuksissa se on mukana. Kaikki tämä vain lisää WEF:n sisällä olevia jännitteitä. Tämä Guardianin uutinen on vasta esimakua siitä mitä tuleman pitää.
![]() |
| Yli kaksi miljoonaa annettua ääntä. WEF on nyt enemmän julkisessa keskustelussa kuin koskaan aiemmin - eikä mitenkään positiivisessa valossa. |
Näyttää siltä, että WEF:n nykytilanne on koko "Eliitin" valtapyramidi pienoiskoossa. Koronakusetus on osoittautunut katastrofaaliseksi virheeksi, koska sen seurauksena valtavan suuret määrät ihmisiä ympäri maailman ovat havahtuneet uskomattoman laajan yhteiskunnallisen korruption olemassaoloon. Median uskottavuus on romahtanut. Viranomaisiin ei enää luoteta. Poliitikkojen häikäilemättömyys ei pysy enää piilossa. Some-yhtiöiden sensuuri on nyt kaikkien tiedossa. Lääketeollisuuden maine on romahtanut. Ihmiset heräävät koko ajan enemmän ja enemmän siihen tosiasiaan, että maailmaamme hallitsee valtavan laaja verkosto häikäilemättömiä psykopaatteja, jotka ovat valmiita tappamaan ja vammauttamaan suuria määriä ihmisiä ilman minkäänlaisia tunnontuskia. Monet ovat tajunneet, että tällaista pahuutta vastaan on ryhdyttävä taisteluun. Jos pahalle ei tee vastarintaa, paha voittaa.
Se, mitä maailma käy nyt läpi, on jotain täysin ennennäkemätöntä. Tämä on ihmiskunnan historiassa niin poikkeuksellinen aika, että sitä ei ole tuntemamme historian aikana koskaan ennen nähty. Tulevaisuuden historiankirjat tulevat perkaamaan tämän ajanjakson tapahtumia niin tiheällä "mitä oikein tapahtui" -kammalla, että siinä jää toisen maailmansodan tapahtumatkin kakkoseksi. Tästä meidän "kolmannesta maailmasodasta" tullaan kirjoittamaan enemmän väitöskirjoja kuin mistään toisesta historiallisesta tapahtumasarjasta.
Minun kysymykseni teille on: Millaisen roolin te haluatte ottaa tulevaisuuden historiankirjoissa? Haluatteko olla yksi niistä sivustakatsojista, jotka vain pitivät päätä pensaassa, ja jättivät osallistumatta tähän ihmiskunnan historian suurimpaan pahuuden vastaiseen taisteluun? Vai haluatteko olla yksi niistä suurista sotureista, jotka osallistuivat kaikkien aikojen suurimpaan taisteluun totuuden, vapauden ja oikeudenmukaisuuden puolesta?
Jonain päivänä kymmenien vuosien päästä lapsenlapsenne kysyy teiltä: "Mitä sinä teit silloin 2020-luvun suuressa pahuuden vastaisessa sodassa?" Mitä te haluatte vastata tuohon kysymykseen? Teidän on pakko valita, ja se valinta on pakko tehdä nyt.
Vielä ei ole liian myöhästä laittaa itseään likoon. Mutta kohta on. Ei tämä sota loputtomiin jatku.
torstai 19. tammikuuta 2023
Uusi maailma: 4 syytä miksi pistos meni niin hyvin "kaupaksi"
Arilla on uusi formaatti. Mielenkiintoista nähdä, mihin tämä kehittyy. Kiitos vinkistä Anonyymihko.
keskiviikko 18. tammikuuta 2023
tiistai 17. tammikuuta 2023
Hi-Rez - 2+2=5
Vastarintamusiikkia maailmalta. Siellä on näköjään "Amerikan Kivivuori" kehissä. Hyvä niin.
sunnuntai 15. tammikuuta 2023
Alexander Lowen ja nöyryytetyt lapset
Päivitetty 18.1.2023.
Päivitetty 17.1.2023.
Päivitetty 16.1.2023.
Yllä oleva video on hyvin mielenkiintoinen psykologiasta kiinnostuneille. Siinä David Whitehead ja Josh Reid yrittävät käydä debattia litteän maan teoriaan uskovien Nathan Oakleyn ja Patrick Gunnelsin kanssa. Siis yrittävät. Valitettavasti se jää yritykseksi, koska harhaisten ihmisten kanssa käyty asiallinen ja argumentoiva väittely ei yleensä ole mahdollista. Mutta tämä video kannattaa silti katsoa (ensimmäinen vartti riittää), koska se on erittäin hyvä esimerkki siitä psykologisesta ilmiöstä, jota me kaikki saamme jatkuvasti todistaa. Kun harhaisella maailmankuvalla varustetut ihmiset joutuvat kohtaamaan harhaansa kohdistettua kritiikkiä, he muuttuvat joskus erittäin hyökkääviksi ja vihamielisiksi, ja taantuvat pienen lapsen tasolle. Nathan Oakley antaa tästä hienon demonstraation.
Me elämme tällä hetkellä maailmassa, jossa on paljon ihmisiä, joiden maailmankuva on täysin harhainen. Todella moni ihminen uskoo johonkin harhaan. Todella moni ihminen uskoo, että korona on poikkeuksellisen vaarallinen kulkutauti, koronapiikit ovat turvallisia, planeettaa uhkaa ilmastonmuutoskatastrofi, Raamatun kertomukset ovat historiallisia tosiasioita, Jeesuksen opetukset edustavat hyvyyttä, poliitikot edustavat kansaa, lääketeollisuus edistää terveyttä, sosialismi edistää oikeudenmukaisuutta ja niin edelleen. Kaikki nämä asiat ovat täysin harhaisia todellisuudesta irrallaan olevia uskomuksia, mutta silti niihin uskovien ihmisten määrä on hämmästyttävän suuri. Se maailma, jossa me juuri nyt elämme, on yksi valtavan suuri avomielisairaala, joka on täynnä enemmän tai vähemmän harhaisia potilaita, jotka ovat usein valmiita puolustamaan harhaista maailmankuvaansa hyvinkin aggressiivisesti.
Psykologiassa tämä voimakas puolustusreaktio selitetään termillä kognitiivinen dissonanssi. Se on ihan hyvä lähtökohta asian selittämiselle, mutta mielestäni se ei kerro koko totuutta. Se selittää kyllä sen, miksi ihminen menee puolustusmoodiin, mutta ei sitä miksi ihminen taantuu pikkulapsen tasolle, ja alkaa käyttäytyä kuin viisivuotias. Kaikkien ihmisten kognitiivisessa dissonanssissa ei ilmene tätä lapseksi taantumista, joten syy siihen täytyy olla jossain muualla. Mutta missä?
Mielenkiintoisen vastauksen tähän kysymykseen tarjoaa Alexander Lowen kirjassaan Narcissism: Denial Of The True Self. Suosittelen tätä kirjaa lämpimästi jokaiselle, koska se tarkastelee narsismiin liittyviä syitä ja seurauksia täysin eri tavalla kuin suurin osa muista narsismikirjoista.
Yllä olevalla videolla Nathan Oakleyn käyttäytyminen demonstroi sen, mitä psykologiassa kutsutaan nimellä narsistinen raivo. Hänellä aivan selvästi laukeaa kognitiivinen dissonanssi, ja hän on silminnähden raivostunut, kun David ja Josh kyseenalaistavat hänen harhaisen maailmankuvansa. Sen takia hänen on täysin mahdotonta käydä keskustelua asiallisesti ilman lapsellista kiukuttelua. Hyvänä kontrastina tälle toimii Davidin ja Joshin aikuismainen ja rauhallinen käytös, mikä kertoo siitä, että he eivät ole samanlaisen raivon vallassa kuin Nathan - siitäkin huolimatta, että heidän väittelykumppani uskoo eri todellisuuteen kuin he. Keskustelun neljäs osapuoli Patrick näyttää myös siltä, että hänen sisällään kiehuu (kehonkieli puhuu voimakkaasta epämukavuuden tunteesta), mutta hän osaa pidätellä raivoaan huomattavasti paremmin kuin Nathan.
Jos ihminen on kokenut lapsuudessaan vanhempien (tai vanhempiin rinnastettavien aikuisten) huonoa kohtelua, hän traumatisoituu, ja hänelle syntyy narsistinen vamma. Nämä narsistiset vammat voivat olla monenkirjavia, mutta ne kaikki aiheuttavat suuria psykologisia ongelmia, joista kärsitään usein koko elämä. Lowenin mukaan yksi pahimmista narsistisista vammoista syntyy silloin, kun lapsi joutuu kokemaan toistuvasti ja usein julmaa nöyryyttämistä. Juuri tämä on juurisyy sille, miksi joidenkin ihmisten kognitiivinen dissonanssi saa ihmisen narsistisen raivon valtaan.
Hyvin moni ihminen joutuu kokemaan lapsuudessaan vanhempiensa nöyryyttämistä. Alice Miller on kirjoittanut monia kirjoja siitä, miten helposti vanhemmat sortuvat siirtämään lapsuustraumojaan omille lapsilleen kohtelemalla heitä samalla tavalla kuin heitä itseään kohdeltiin lapsina. Jos lasta nöyryytetään, hän hyvin suurella todennäköisyydellä tulee myöhemmin itse nöyryyttämään omia lapsiaan täysin samalla tavalla. Olen käynyt asiaa läpi tarkemmin tässä pitkässä keskustelussa.
Lowen kertoo narsismikirjassaan, miten lapsen toistuvat julmat nöyryytykset johtavat siihen, että lapselle syntyy valtava nöyryytetyksi tulemisen pelko. Tällä tavalla narsistisesti vammautunut ihminen suojaa itseään niin, että hänelle tulee pakottava tarve saada kontrolloida ja hallita toisia ihmisiä. Jos muut ihmiset ovat kontrollissa, hän voi olla suojassa mahdolliselta nöyryytyksen uhalta. Paras tapa kontrolloida toisia ihmisiä on saada mahdollisimman paljon valtaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nöyryyttämällä vammautettu ihminen pyrkii pääsemään dominanssihierarkian huipulle, jotta kenelläkään ei olisi häneen sellaista valtaa, jota hänen toistuvia nöyryytyksiä tuottaneella vanhemmalla oli hänen lapsuudessaan. Nöyryyttämisen kohteeksi joutuminen siis ajaa ihmiset etsimään valtaa, koska valta on paras suoja nöyryytyksiä vastaan.
Viattoman lapsen nöyryyttäminen on alistamista. Erich Frommin mukaan pakottava tarve alistaa toisia ihmisiä on psykologista sadismia. Kun lapsi joutuu kokemaan toistuvaa alistamista, hän oppii lapsuudenkodissaan, että kaikki ihmissuhteet ovat valtataisteluja. Kaikissa ihmissuhteissa pitää kilpailla siitä, kuka saa olla dominanssihierarkiassa ylimpänä. Tällaisella maailmankuvalla varustettu sadistinen alistaja tunnetaan arkikielessä nimellä narsisti, ja hänen vakavasta narsistisesta vammautumisesta käytetään termiä narsistinen persoonallisuushäiriö. Vammautumisen aste määrittelee sen, kuinka vakavasta persoonallisuushäiriöstä on kyse.
Koska hyvin harva narsisti oikeasti kykenee saavuttamaan sellaista asemaa, että hän kykenisi hallitsemaan ja alistamaan kaikkia ihmisiä, joutuu narsisti kompensoimaan tämän "puutteen" luomalla keinotekoisen ja valheellisen minäkuvan, jonka avulla hän voi ylläpitää uskomustaan omasta valta-asemastaan. "Minä olen muiden yläpuolella!" Kaikki narsistit eivät sano sitä ääneen (piilonarsistit), mutta kaikki narsistit ajattelevat niin. Tuo valheellinen minäkuva on kuin roolihahmo, jonka narsisti on käsikirjoittanut itse itselleen. Hän uskoo sen olevan totta, vaikka oikeasti se on usein hyvin kaukana todellisuudesta, koska sen tarkoitus on nimenomaan peittää se, mikä on oikeasti totta.
Narsistin valheelliseen minäkuvaan kuuluu aina se, että he uskovat olevansa erehtymättömiä. Narsisti ei ole koskaan väärässä, eikä narsisti tee koskaan mitään väärää - siis omasta mielestään. Jos narsistilla on jostain asiasta joku näkemys, sen on pakko olla oikea näkemys, koska mikään muu ei ole mahdollista. "Olen tässä asiassa oikeassa, koska MINÄ olen aina oikeassa." Totuudella ja todistusaineistolla ei ole narsistille mitään merkitystä, koska hän on hylännyt sen todellisuuden, jossa me muut elämme. Hän on luonut itse itselleen harhaisen ylivertaisuusfantasian, johon hän järkkymättä uskoo. Jos joku uhkaa tätä fantasiaa, narsisti reagoi siihen narsistisella raivolla.
Jos lapsena nöyryytetty narsisti omaksuu maailmasta jonkun harhaisen uskomuksen - vaikka nyt sitten litteän Maan teorian - mikään määrä todistusaineistoa tai tieteellistä näyttöä ei saa häntä myöntämään omaa erehtyväisyyttään. Se ei yksinkertaisesti vain ole mahdollista, koska hän ei pysty luopumaan siitä valheellisesta roolihahmostaan, joka on aina erehtymätön. Väärässä oleminen olisi nöyryyttävää. Sen myöntäminen ei ole lapsuuden nöyryytystraumojen takia narsistille vaihtoehto. Sen sijaan narsisti puolustaa valheellista minäkuvaansa sillä narsistisella raivolla, jonka ne lukuisat lapsuuden nöyryytykset ovat synnyttäneet.
Jos päädytte väittelemään tällaisen narsistin kanssa jostain tunteita herättävästä asiasta, on hyvin todennäköistä, että väittelykumppaninne ajautuu ennen pitkää narsistiseen raivoon - varsinkin silloin kun he kokevat olevansa väittelyssä heikoilla. Kaikkien ihmisten raivo ei tietenkään ole joka tilanteessa narsistista raivoa, mutta narsistisen raivon tunnistaminen ei ole erityisen vaikeaa. Jos huomaatte, että harhaiseeen todellisuuteen uskova ihminen raivostuu ja taantuu samalla pikkulapsen tasolle, olette erittäin suurella todennäköisyydellä tekemisissä lapsena nöyryytetyn valtaa etsivän narsistin kanssa. Tällaisten ihmisten kanssa väittelyyn ei kannata tuhlata aikaansa ja energiaansa. He eivät elä samassa todellisuudessa kuin sinä.
Maailmassa on todella paljon lapsena nöyryytettyjä ihmisiä. Hyvin monet heistä uskovat tällä hetkellä johonkin sellaiseen valheeseen, johon uskominen tulee käymään lähitulevaisuudessa koko ajan vaikeammaksi. (Koronapiikkien "turvallisuus" on varmaankin ykkösenä tuolla listalla.) Tämä tulee väistämättä johtamaan siihen, että tulemme lähivuosina näkemään todella paljon narsistisen raivon valtaan joutuvia ihmisiä, jotka yrittävät väkisin ylläpitää sitä valheellista erehtymättömän ihmisen kulissia, jota he ovat koko elämänsä rakentaneet. Tällaiset ihmiset ovat kuin kyteviä tulivuoria, jotka vain odottavat syytä päästä purkautumaan. Heistä kannattaa pysytellä mahdollisimman kaukana, koska he saattavat tehdä raivon vallassa aivan uskomattomia asioita.
Päivitys 16.1.2023:
Eräs ystävällinen lukija halusi auttaa, ja antaa oman demonstraationsa narsistisesta raivosta. Sen verran paljon kiukutti, että piti laittaa oikein kolme kommenttia 12 minuutin sisään. Kiitän tästä kontribuutiosta, joka tarjoaa varsin valaisevan esimerkin narsistin tavasta reagoida, kun blogitekstin sisältö on uhka omalle maailmankuvalle. Vielä kesällä samainen nimimerkki esitti minulle kiitokset "loistavasta blogista", mutta nyt on hieman eri ääni kellossa.
Päivitys 17.1.2023:
Avulias lukijamme tarjoutui demonstroimaan lisää opetusmateriaalia narsistin toimintamalleista. Otamme tämänkin kiitollisuudella vastaan.
Narsistin työkalupakista löytyy kaksi tärkeää työkalua, jota narsistit käyttävät hyvin usein: projisointi ja kaasuvalotus.
Edellisessä kolmen viestin ryppäässä näkyi hienosti se, miten narsistit projisoivat itseään toisiin. Koska he ovat täysin kykenemättömiä näkemään itse itsessään mitään kielteistä, heidän on pakko projisoida omat ominaisuutensa ja oma käytöksensä toisiin ihmisiin. Vaikka tässä meidän todellisuudessa eläville on täysin päivänselvää, että noiden yllä olevien kommenttien kirjoittajan kognitiivinen dissonanssi laukesi oikein kunnolla, siellä kirjoittajan fantasiatodellisuudessa asia on tietenkin päinvastoin. "MINÄ en ole tuollainen! SINÄ olet tuollainen!" Jos totuus itsestä uhkaa tuottaa nöyryytetyksi tulemisen tunteen, on pakko suojata itsensä projisoinnilla.
Jos projisoinnin tarjoama suoja ei riitä, narsisti ottaa usein sen rinnalle avuksi myös perinteisen kaasuvalotuksen, jossa yksinkertaisesti kielletään jonkin itselle ikävän tosiasian olemassaolo, ja käännetään asia jotenkin täysin päälaelleen. Avulias lukijamme antaa tästä näytteen uusimmassa kommentissaan:
Tässä meidän todellisuudessa eläville oli melko ilmeistä, että hänen kiukuttelu oli seurausta narsistisesta raivosta. Mutta sillä ei ole tälle narsistille mitään merkitystä, koska hänen itse itselleen luomassa fantasiatodellisuudessa tätä ei yksinkertaisesti tapahtunut. Riittää kun vain väittää, että ei se niin mennyt, ja asia on sillä selvä. Vaikka nuo viestit kiistatta todistavat, että "känkkäränkkä tuli kylään", sillä ei ole mitään merkitystä. Narsistin mielessä musta kääntyy valkoiseksi käden käänteessä. Hyvin moni narsisti onkin harjoitellut kaasuvalottamista koko elämänsä, ja heillä on siitä niin paljon kokemusta, että he ovat siinä todella taitavia. Varsinkin poliitikot ovat tämän taidon todellisia mestareita.
Todella monet ihmiset tekevät sen virheen, että kun narsisti sanoo jotain pöyristyttävän valheellista, he alkavat väitellä narsistin kanssa. Näin toimivat ihmiset eivät ymmärrä sitä, että heidän väittelykumppaninsa on hylännyt sen todellisuuden, jossa me muut elämme. Näin ollen narsistin kanssa väittelemisessä ei ole mitään järkeä, koska se ei johda mihinkään muuhun kuin oman ajan ja energian tuhlaamiseen. Mikään, mitä te sanotte, ei saa narsistia luopumaan omasta fantasiatodellisuudestaan.
Narsistia ei kiinnosta totuus. Narsistia kiinnostaa vain väittelyn voittaminen ja sitä kautta itsensä suojaaminen mahdolliselta nöyryytetyksi tulemisen tunteelta. Sen takia he pyrkivät ristiriitatilanteissa aina saamaan aikaiseksi väittelyn, koska heidän totuudesta piittaamaton väittelytaktiikkansa antaa heille joka kerta erinomaisen mahdollisuuden "voittamiseen". Projisointi ja kaasuvalotus toimii aina. "Siitäs sait! Minä voitin!"
Narsistin kanssa väittelyyn ryhtyminen on ansa. Siihen ei kannata astua.
Päivitys 18.1.2023:
Kun narsisti ajautuu narsistiseen raivoon, ja aloittaa valtataistelun toista ihmistä vastaan, hän on valmis tekemään mitä tahansa voittaakseen. Narsistille on hyvin tyypillistä, että hän ei luovuta helpolla, ja kokeilee kaikkia mahdollisia temppuja, joilla hän uskoo voittavansa elämää tärkeämmäksi muodostuneen taistelunsa. Tyypillisesti narsistilla on pakottava tarve päästä sanomaan viimeinen sana, jotta hän voisi poistua taistelusta "Minä voitin!" -uskomuksen kanssa. Vähemmän yllättävästi edellisten päivitysten avulias lukijamme jatkaa edelleen opetusmateriaalin tuottamista.
Aiemmat kommentit esimerkkinarsistimme kirjoitti nimimerkillä MT. Nyt kyseinen MT ei kommentoinut viimeisintä päivitystä mitenkään, mutta hänen tilalleen ilmestyi "uusi lukija" MA, joka asettuu puolustamaan MT:tä ja littumaateoriaa.
"Siis IHAN eri tyyppi hei!"
Narsistit ovat siitä hassuja, että heidän minäkuvansa sisältää hyvin usein ajatuksen, että he ovat paljon älykkäämpiä ja ovelampia kuin muut. (Narsistit rakastavat ihmisten huijaamista!) Joskus tuo käsitys vastaa todellisuutta - joskus ei. Tämän esimerkkinarsistimme tapauksessa voidaan varmaan melko luottavaisesti tehdä päätelmä, että kyseessä ei ole ihan penaalin terävin kynä. Jos luulee, että tuollainen nimimerkin vaihtaminen ja toisena henkilönä esiintyminen (larppaus) menee muille läpi, täytyy olla vähän yksinkertainen.
Tällainen käytös ei ole mitenkään uutta meille, jotka olemme olleet paljon narsistien kanssa tekemisissä. Tuota nimimerkin vaihtamistahan näkee Twitterissä jatkuvasti. Esimerkiksi meidän kaikkien suosikkikorona-asiantuntijamme Lasse Lehtonen kirjoittelee Twitterissä ahkerasti useammalla nimimerkillä. Muistaakseni myös ulkopolitiikan erityisasiantuntija Rysky Riiheläinen harrastaa samaa. Molempia miehiä yhdistää vahva rakkaus valheellisen propagandan tuottamiseen.
![]() |
| Lasse unohti ikävästi vaihtaa profiilia ennen kommentointia. Narsistinen raivo sumentaa mielen, mikä altistaa virheille. (Lähde) |
![]() |
| Höpsis-Lasse ja alteregot |
Jos katsomme tuon esimerkkinarsistimme viimeisintä kommenttia, voimme nähdä sen sisällössä jotain uutta ja jotain vanhaa. Näemme siellä jälleen ennestään tuttua projisointia: "MINÄ en... Tai siis... HÄN ei ole narsisti! SINÄ olet narsisti!" Larppauksen ja projisoinnin lisäksi hän käyttää myös kaikkien narsistien suosimaa uhriutumista. "MINÄ olen... Tai siis... HÄN on SINUN vihamielisyytesi uhri!"
Jokainen narsisti rakastaa uhriutumista, ja monet ovatkin tehneet siitä todellista taidetta. Tässä Sanna Marinin hieno tyylinäyte, kun hänen kokkelibilevideot vuotivat ikävästi julkisuuteen:
On hyvä ymmärtää, että narsistit kokevat heidän harhaisen todellisuuden kyseenalaistamisen aina vihamielisyytenä. He kokevat, että heidän kimppuun on hyökätty, kun joku uhkaa heidän kulssiminänsä pystyssä pysymistä ikävillä tosiasioilla. Tämä antaa narsisteille syyn uhriutumiseen ja oikeutuksen "puolustautumiseen", mikä voi välillä saada aivan uskomattomia ilmenemismuotoja.
Jos olette samassa tilassa narsistin kanssa, kun tuhoatte heidän valheellisen minäkuvansa tosiasioilla, varautukaa siihen, että narsistisen raivon vallassa syntyvä vastareaktio voi olla ihan mitä tahansa - myös silmitöntä väkivaltaa. Oman valheellisen minäkuvan ylläpitäminen on narsisteille kuin elämän ja kuoleman kysymys. Olkaa varovaisia.
Lue myös tämän kirjoituksen jatko-osa Mikä homma, Myytinkertojat?









