Aton-kultin auringonjumalan nimen etymologia paljastaa monia mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka kertovat oman tarinansa niistä "perustuksista", jonka päälle Aton-kultti rakennettiin.
Nimi Aton on lähes identtinen juutalaisessa traditiossa käytetylle jumalan nimelle Adon. Syykin on ilmeinen, jos tuntee Israelin syntytarinan. Adon on juutalaisessa traditiossa jumalan puhuttelunimi, jota käytetään nimen Yahweh sijasta, jonka lausuminen on kiellettyä tavalliselta kansalta. Adon on suomennettuna "Herra" - tuttu nimi Raamattua lukeneille.
Herra (Lord) on paimen |
Mielenkiintoinen yksityiskohta liittyen nimeen Adon on sen toinen tunnettu kirjoitusmuoto Adonai. Tämä versio on monikko - "Herrat". Toinen juutalainen jumalan nimi, josta löytyy monikkomuoto on Elohim. Eikös juutalaisuuden pitänyt olla monoteistinen uskonto?
Nimien Aton ja Adon alkuperä juontaa juurensa foinikialaiseen kulttuuriin. Foinikialaisessa traditiossa oli auringonjumala nimeltä Adonis. Nimen lainaaminen foinikialaisesta kulttuurista selittyy atonismin kantaisien etnisellä alkuperällä. Hyksos-kuninkaat olivat (ainakin osittain) kanaanilaista alkuperää, eli foinikialaisten jälkeläisiä.
Kreikkalainen Adonis |
Juutalaisen tradition jumalan "salainen nimi" Yahweh (Yahweh = YHWH = יהוה = "Yodh He Waw He") on myös peräisin foinikialaisesta kulttuurista, jossa nimi Yahwe tarkoitti "aurinkoa". Vastaava nimi löytyy persialaisesta kulttuurista muodossa Yawnah.
(Yahweh tarkoitti myös "marjakuusta". Aiheesta enemmän kirjoituksessa Pyhät puut.)
Helsingin Tuomiokirkko ja "Yahweh" kolmion keskellä |
Koska foinikialaisen kulttuurin alkuperä oli muinaisessa Irlannissa, ei ole mitenkään yllättävää, että Britteinsaarilta löytyy Jahvea vastaaava auringonjumalan nimi. Walesissä tunnettiin aurongonjumala Jahna, joka on etymologinen alkuperä nimelle John, "aurinko". Johannes Kastajan (John the Baptist) yhteydestä aurinkoon enemmän kirjoituksessa Johannes Kastaja.
Johannes Kastajan pää on astro-teologinen vertauskuva auringolle |
Nimien Aton, Adon ja Adonis kaukainen alkuperä vie myös Britteinsaarille. Walesiläisessä jumaltarustossa oli äitijumalatar Dôn, joka oli versio irlantilaisesta äitijumalattaresta Danu.
Atonin nimen historiallinen tausta päätyy siis lopulta Danuun ja irlantilaiseen druidismiin.
Etymologia paljastaa, että vaikka Aton, Adon ja Adonis tunnetaan maskuliinisina jumalina, nimien alkuperä on feminiininen. Tämä on yksi niistä monista esimerkeistä, jotka paljastavat "Eliitin" käyttämän symboliikan alkuperän olevan aina enemmän tai vähemmän feminiinistä. Muinaisten viisaiden kulttuuri oli matriarkaalinen.
Vaikka Aton-kultti monine haaroineen on hyvin patriarkaalinen, sen maskuliinisuus on tietyssä mielessä vain päälleliimattua. Symboliikan ja etymologian historiaa tutkimalla voidaan nähdä miten usein vanhat jumalatartraditiot yksinkertaisesti vain maskuliinistettiin patriarkaalisuuden nousukaudella. Pyhä feminiinisyys muuttui korruptoituneeksi maskuliinisuudeksi. (Aihetta on käsitelty mm. kirjoituksessa Kuu-kultti.)
Hauska esimerkki jumalatartraditioiden maskulinisoinnista on juutalainen jumalan nimi El Shaddai. (Juutalaisuudessa on todella monta nimeä jumalalle.) Hepreankielinen sana "shad" on suomeksi "rinta". Todella maskuliinista, eikö?
Juutalainen rabbi - maskuliinisuus huipussaan |
Katoliset kirkko"isät" |
Suomessakin näkee noin komeita kolttuja kuin paavilla ja paavin papistolla on, tosin naisten yllä. Ilta-Sanomissa oli julkaistu kuva miten käytännöllinen se voi olla:
VastaaPoistahttp://is11.snstatic.fi/kuvat/hame/img-1288675791926.jpeg
Tästähän voisi päätellä, että englannin kielessä paikannimipääte -ton (washington, houston, southampton jne) on viittaus atoniin, kuten -don, joka tietty äänteellisesti on käytännössä sama (london, swindon jne).
VastaaPoista