Kalevala - osa 5: Seitsemän munaa

Kalevan alussa on tarina maailman synnystä. Vedessä lilluva Ilmatar pyytää Ukko-ylijumalalta apua synnytyksen aloittamiseen. Paikalle saapuu sotka, joka munii Ilmattaren polvelle seitsemän munaa, joista lopulta syntyy maailma.

"Tuo sotka, sorea lintu,
liiteleikse, laateleikse.
Keksi polven veen emosen
sinerväisellä selällä;
luuli heinämättähäksi,
tuoreheksi turpeheksi.
Lentelevi, liitelevi,
päähän polven laskeuvi.
Siihen laativi pesänsä,
muni kultaiset munansa:
kuusi kultaista munoa,
rautamunan seitsemännen."

Miksi munia oli juuri seitsemän? Miksi seitsemästä munasta yksi oli oli rautainen?

Runossa näkyy tuhansia vuosia vanha jumalatartraditio. Seitsemän oli Suuren Äitijumalattaren luku. 

Suuri Äitijumalatar oli se kaikkia tuntemiamme mytologioita edeltänyt jumalatarhahmo, joka oli eräänlainen "prototyyppi" kaikille nykyään tunnetuille äitijumalattarille, kuten irlantilaiselle Danulle, egyptiläiselle Taurtille tai kanaanilaiselle Asherahille. 

Tämä jumalatar tunnettiin kymmeniä tuhansia vuosia sitten hyvin monessa kulttuurissa ympäri maailman. Nimissä saattoi olla eroja, mutta arkkityyppi oli sama: Suuri Äitijumalatar oli maailman luoja - aivan kuten Ilmatar Kalevalan runossa.

Arviolta 27 000 - 30 000 vuotta vanha jumalatarpatsas

Kalevalan seitsemän munaa liittyy Suuren Äitijumalattaren rooliin muiden jumalien synnyttäjänä. Alkuperäisissä jumalatarmyyteissä äitijumalatar "synnytti seitsemän jumalaa" - vertauskuva seitsemälle paljain silmin nähtävälle taivaankappaleelle, joiden mukaan esimerkiksi viikonpäivämme on nimetty. (Aurinko, Kuu, Mars, Merkurius, Jupiter, Venus ja Saturnus)

Suuri Äitijumalatar oli yhtä kuin elämänpuu tai Asherah-puu / -pylväs. Vanhoissa myyteissä elämänpuusta kasvoi "seitsemän oksaa".

Elämänpuu ja seitsemän oksaa

Asherah-puun (elämänpuun) kärjessä seitsemän haaraa

Asherah-puun kärjessä seitsemän haaraa

Menorah - juutalaisen tradition versio seitsenhaaraisesta elämänpuusta

Kristillisen mytologian "seitsenhaarainen elämänpuu" koodattuna vertauskuvaan

Mutta entäs se yksi rautainen muna? Mikä sen selitys on?

Kalevalan rautainen muna on vertauskuva verelle, joka sisältää tunnetusti rautaa. Seitsemän päivää oli vertauskuvallinen Suuren Äitijumalattaren mensturaatiosykli. Yksi seitsemästä päivästä oli Suuren Jumalattaren "vuotopäivä", jolloin vietettiin lepopäivää. 

Onhan siinä häivähdys ironiaa, että kristillisessä maailmassa vietetään vieläkin Isä-Jumalan lepopäivää seitsemän päivän välein. Jälleen yksi esimerkki jumalatartraditioiden maskuliinistamisesta.

Lisäys 7.11.2019

Mytologioita tutkinut vapaamuurari Albert Churchward toteaa myös, että 6+1-symboliikka viittaa Suureen Äitijumalattareen. Myös hänen tulkinnassa seitsemännen kohdalla kyse on verestä:

"In the Egyptian representation there are seven Souls of life-forces recognized in nature. Six of these were pre-human—elementary forces or powers born of the Primary Great Mother, when there was yet no human soul distinguished from the six that were souls, such as light or air, earth or water, and animal or vegetable life. The seventh Soul was human. This was the Soul of Blood, brought forth by a goddess in the human likeness. The Blood Mother was imaged by the Virgin Neith (see " Signs and Symbols of Primordial Man "). These six were pre-anthropomorphic, the seventh was human, 6+1=7. They were the elementary children of the Great Mother, six Brothers and One the leader, or Great One of the company." - Albert Churchward (The Arcana of Freemasonry)