Tampereen Keskustorilla on tehtailija Wilhelm von Nottbeckin lahjoittama teos Suihkukaivo. Tampere.fi kertoo:
Suihkukaivo-veistos on sijoitettu vesialtaaseen Keskustorille Tampereen raatihuoneen edustalle. Ylimpänä suihkukaivorakennelmassa on neljä lohikäärmettä, joiden ylöspäin suuntautuvat pyrstöt muodostavat kukkaa muistuttavan kuvion. Kukan keskeltä kohoaa pääsuihku, josta suihkuava vesi valuu altaan kautta alas. Suihkukaivon alaosassa on neljä vedenhaltijaa kannattelemassa koristeellista rakennelmaa.
Suihkukaivo liittyy kaupungin ensimmäisen vesijohtoverkon rakentamiseen. Valtuusto asetti vuonna 1882 vesijohtokomitean asiaa valmistelemaan. Tehtailija Wilhelm von Nottbeck ehdotti torille suihkukaivoa, jonka rakennuskustannuksista hän lupasi vastata.
Keskeisen suihkukaivorakennelman valmisti F. Kahle und Sohn Potsdamissa. Piirustukset laati sveitsiläissyntyinen insinööri Robert Huber, joka suunnitteli vesilaitokset useaan Suomeen kaupunkiin. Suihkukaivon valmistumista juhlittiin keisari Aleksanterin nimipäivänä 11.9.1883. Altaan vesi oli tarkoitettu "huushollitarpeisiin". Myöhemmin suihkukaivo toimi myös hevosten juottoaltaana.
Suihkukaivoa on kunnostettu useaan otteeseen, viimeksi vuonna 1999, jolloin siihen lisättiin valaistus. Vuonna 2004 suihkukaivo sai lasisen talvisuojan, jonka pinnassa on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelema koristeaihe. Samantapainen suihkukaivo sijaitsee Finlaysonin palatsin pihalla Wilhelm von Nottbeckin puistossa.
Suihkukaivo |
Lohikäärmeet Suihkukaivon päällä |
Lohikäärme on quintessence-symboli. Quintessencen, viidennen elementin, henkilöitymä on viisauden jumalatar Sofia. Tämä jumalatar vastaa kristillisessä mytologiassa kolmiyhteisen Jumalan feminiiniaspektia, Pyhää Henkeä. Pyhän Hengen symbolina käytetään kyyhkystä.
Suihkukaivon esoteerinen taso aukeaa, kun ymmärtää tämän symbolien ketjun: lohikäärme --> quintessence --> Sofia --> Pyhä Henki --> kyyhkynen
Maljojen Ässä |
Suihkukaivolla on "sisarpatsas" Helsingissä. Myös Havis Amanda esittää tarotin korttia Maljojen Ässä. Mielenkiintoinen "sattuma" on näiden kahden patsaan välinen etäisyys: 161 km, eli 100 mailia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti