Symbolien Helsinki - osa 16: Temppeliritarit ja Siionin veljeskunta

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan kuudestoista osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka
8. Lakikivi
9. Illuminati
10. Aurinko
11. Tarot
12. Astrologia
13. Leijona
14. Karhu
15. "Kristillinen" symboliikka

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Väisäsen kirjasta löytyy vapaamuurarisymboliikan lisäksi myös muihin esoteerisiin veljeskuntiin liittyvää symboliikkaa. Tässä osassa näemme, miten Väisänen sivuuttaa kirjassaan Temppeliherrain ritarikuntaan ja Siionin veljeskuntaan liittyvän symboliikan, ja ohjaa huomion muualle.

Sivulla 109 Väisänen esittelee osasta 15 tutun Helsingin tuomiokirkon reliefin, jossa on risti, jonka ympärillä on Jeesuksen orjantappurakruunu. Tämä viittaa temppeliritarien "risti ja kruunu" -symboliikkaan, joka tunnetaan myös lausesta "In hoc signo vinces". Symboliikan yhteyden temppeliritareihin Väisänen jättää vähemmän yllättävästi kertomatta. 

Sivu 109

Temppeliritarisymboliikkaa: "In hoc signo vinces" (risti ja kruunu)

Samaa "risti ja kruunu" -symboliikkaa löytyy myös sivulta 111, kun Väisänen esittelee osasta seitsemän tutun Keisarinnankiven. Muistomerkin päällä istuu vapaamuurarisymboliikasta tuttu kaksipäinen kotka, jonka jaloissa olevat symbolit viittaavat temppeliritarien "In hoc signo vinces" -symboliikan ristiin ja kruunuun. Väisänen sivuuttaa asian kokonaan, ja väittää kuvatekstissä, että kotkan jalassa on valtasauva, eli valtikka. Tämä ei ole totta. Yksityiskohtaisempi analyysi teoksen symboliikasta löytyy kirjoituksesta Paluu Keisarinnankivelle.

Sivu 111

Sivulla 161 Väisänen esittelee teoksen Pyhä Yrjänä ja lohikäärme. Kuvatekstissä on pitkä selonteko Pyhän Yrjön symboliikasta, mutta Väisänen "unohtaa" sopivasti mainita, että Pyhä Yrjö on nimenomaan temppeliritareille merkityksellinen hahmo. Temppeliritarien punainen risti on Pyhän Yrjön risti. Pyhästä Yrjöstä ja patsaan symboliikan eri tasoista enemmän kirjoituksessa Pyhä Yrjänä ja lohikäärme.

Sivu 161

Temppeliritarien kuuluisa punainen risti on Pyhän Yrjön risti

Temppeliritarien perillisinä vapaamuurarit käyttävät myös joskus Pyhän Yrjön
symboliikkaa. Kuva lontoolaisesta vapaamuuraritemppelistä.

Sivulla 173 Väisänen esittelee osasta 11 tutun Ehrensvärdin haudan. Teoksessa näkyy serafiimi-ritarikunnan tunnukset, joista Väisänen sanoo näin: "Serafiimi-ritarikunnan ketjuun kuuluvat puttoenkelit, jotka kertovat rakkaudesta, sekä ristit, joissa on kaksi poikkipuuta. Tällä kertaa toinen poikkipuu ei viittaa Jeesuksen ristin nimikylttiin, vaan niiden symboliikka on maa ja taivas."

Maa ja taivas? Sopivasti Väisänen "unohti" taas kertoa, että kahden poikkipuun risti, eli Lorrainen risti (Cross of Lorraine), on temppeliritarien symboli. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Tuplaristi ja kala.

Sivu 173

Tuplaristi temppeliritarien tunnuksessa

Sivulla 88 väisänen puhuu Marinadin talon sisäänkäynnin liljasymboleista. Kuvassa näkyvät vaakunaliljat viittaavat Väisäsen mukaan "Neitsyt Mariaan ja hänen puhtauteensa". On totta, että liljaa pidetään Neitysyt Marian symbolina, mutta se vain symboliikan eksoteerinen taso. 

Väisänen jättää kertomatta, että vaakunalilja (eli ranskanlilja tai fleur de lis) on temppeliritarien sisarorganisaatio Siionin veljeskunnan symboli. Kertomatta myös jää, että symboli kuvaa Niilin Deltan suistoaluetta, jota atonistien esi-isät aikanaan hallitsivat. 

Sivu 88

Vaakunalilja Siionin veljeskunnan nykyisessä logossa

Väisäseltä jää myös kertomatta, että samaisen vaakunaliljakoristeen alla on vapaamuurarisymboliikasta tutut Jachin & Boaz -pylväät, joista oli enemmän puhetta osassa neljä. Voitte itse katsoa sisäänkäyntiä Googlen street view -näkymästä.

Kuvakaappaus Googlen street view -näkymästä paljastaa, että
vaakunaliljojen alapuolella on vapaamuurarien Jachin & Boaz -pylväät.

Sivulla 92 on osista yksi, kaksi, neljä ja kahdeksan tuttu Lönnrotinkatu 3 ja sen ikkuna, jonka ympärillä on tutut Jachin & Boaz -pylväät. Pylväiden vaakunaliljan Väisänen selittää näin: "Granholm oli opiskellut Pariisin taideakatemiassa. Noihin aikoihin arkkitehtuuriopinnot suoritettiin taideakatemiassa ja arkkitehtuuri miellettiin nimenomaan kuvataiteen lajiksi. Pylväiden kapiteeleissa on kuvattuna lilja, joka tuolloin oli Ranskan vaakunatunnuksessa. Talon symboliikka näyttääkin liittyvän vahvasti arkkitehdin omaan elämään ja opiskeluihin Ranskassa."

Väisänen kertoo, että lilja oli Ranskan vaakunatunnuksessa, kun Granholm opiskeli Ranskassa. Muuten hyvä, mutta tämä ei ole totta. Granholm valmistui Pariisissa arkkitehdiksi vuonna 1863. Vuosien 1852 ja 1870 välillä Ranskassa oli käytössä Ranskan toisen keisarikunnan vaakuna, jossa ei ollut liljasymbolia. Lilja on ollut Ranskan vaakunassa viimeksi vuonna 1830.

Jälleen kerran Väisänen keksii asioita päästään, ja valehtelee häpeilemättömästi lukijoilleen. Näistä lukijoista aika harva vaivautuu tarkastamaan, onko Väisäsen esittämä väite totta. Vielä harvempi heistä tietää, että lilja on Siionin veljeskunnan symboli.

Sivu 92

Ranskan vaakuna vuosina 1852-1870

Sivulla 120 Väisänen esittelee osasta neljätoista tutun Kontion talon, jossa on myös Siionin veljeskunnan lilja. Nyt tämä symboli selitetään näin: "Oven yläpuolella on liljatunnus, joka symboloi oikeudenmukaisuutta." 

Oikeudenmukaisuutta? Millä perusteella? Mistä lähtien lilja on ollut oikeudenmukaisuuden symboli? Ja missä kontekstissa? Tämä jää lukijoille mysteeriksi.

Vai olisiko sittenkin niin, että Väisänen vain keksi tähän jonkun sopivalta kuulostavan valheen, jotta ei tarvitsisi mainita Siionin veljeskunnasta mitään?

Sivu 120

Seuraava osa: Epilogi